Kullan karaatit ja pitoisuudet

Kullan pitoisuus eli se, kuinka paljon puhdasta kultaa esine sisältää, on tärkein yksittäinen kultaesineen arvoon vaikuttava tekijä painon ohella. Pitoisuus ilmaistaan joko karaatteina (K) tai tuhannesosaleimana, kuten 585 tai 750. Tässä oppaassa käymme läpi, mitä nämä luvut tarkoittavat, miten ne muunnetaan keskenään ja miten ne vaikuttavat siihen, paljonko kullastasi maksetaan.

Mikä on karaatti?

Karaatti on kullan pitoisuuden mittayksikkö, joka perustuu 24-osaiseen asteikkoon. Puhdas kulta on 24 karaattia, mikä tarkoittaa, että kaikki 24 osaa 24:stä ovat kultaa. Kun kultaa seostetaan muilla metalleilla, karaattiluku laskee: jokainen karaatti vastaa yhtä kahdeskymmenesneljäsosaa puhtaasta kullasta. Esimerkiksi 18 karaatin kulta sisältää 18 osaa kultaa ja 6 osaa muita metalleja, eli sen pitoisuus on 75 prosenttia.

On tärkeää erottaa kullan karaatti jalokivien painokaraatista. Vaikka molempia kutsutaan karaatiksi, ne ovat eri asioita: kullan karaatti kertoo pitoisuuden, kun taas timantin karaatti on painoyksikkö (1 karaatti = 0,2 grammaa). Tällä sivustolla karaatti tarkoittaa aina kullan pitoisuutta.

Karaatti, leima ja prosentti

Suomessa ja muualla Euroopassa kullan pitoisuus merkitään koruun yleensä tuhannesosaleimana. Leima 585 tarkoittaa, että esineestä on 585 tuhannesosaa eli 58,5 prosenttia puhdasta kultaa. Sama pitoisuus voidaan ilmaista karaatteina: 585 vastaa 14 karaattia. Muunnos on suoraviivainen, ja voit tehdä sen myös karaattilaskurilla.

Hinnat päivittyvät automaattisesti kullan reaaliaikaisen maailmanmarkkinahinnan mukaan. Näet kunkin pitoisuuden ajantasaisen grammahinnan myös sivulta kullan hinta tänään.

Yleiset kultapitoisuudet

Kaikkia mahdollisia pitoisuuksia ei käytännössä esiinny. Seuraavat ovat ne pitoisuudet, jotka Suomessa myytävissä koruissa ja kultaesineissä tavallisimmin näkee.

999 ja 916 (24K ja 22K)

999 on puhdasta kultaa eli 24 karaattia. Sitä käytetään lähinnä sijoituskullassa, kuten kultaharkoissa ja kultarahoissa, koska se on koruksi liian pehmeää. 916 eli 22 karaattia (91,6 prosenttia kultaa) on perinteinen pitoisuus muun muassa itämaisissa ja vanhemmissa koruissa sekä joissakin kultarahoissa. Molemmat ovat hyvin arvokkaita korkean kultapitoisuutensa ansiosta. Lue lisää oppaasta sijoituskulta.

750 (18K)

750 eli 18 karaattia sisältää 75 prosenttia kultaa. Se on arvostettu korumateriaali, jossa yhdistyvät korkea kultapitoisuus ja riittävä kestävyys. 18 karaatin kullan väri on syvän keltainen, ja sitä käytetään laadukkaissa sormuksissa ja koruissa. Grammaa kohden 750-kulta on selvästi arvokkaampaa kuin 585.

585 (14K)

585 eli 14 karaattia on Suomen yleisin korukullan pitoisuus. Se sisältää 58,5 prosenttia kultaa ja loput kovempia metalleja, mikä tekee siitä kestävän arkikäyttöön. Suuri osa Suomessa myytävistä kihla- ja vihkisormuksista sekä hammaskullasta on 585-kultaa. Koska 585 on niin yleinen, suurin osa romukullasta on juuri tätä pitoisuutta.

375 ja 333 (9K ja 8K)

375 eli 9 karaattia (37,5 prosenttia kultaa) ja 333 eli 8 karaattia (33,3 prosenttia) ovat edullisempia koruseoksia. Niissä on alle puolet kultaa, joten niiden arvo grammaa kohden on matalampi. 333 oli aiemmin yleinen Suomessa ja Saksassa, ja sitä näkee usein vanhoissa koruissa. Vaikka pitoisuus on matala, esineellä on silti todellinen kulta-arvo.

Miksi kultaa seostetaan?

Puhdas kulta on hyvin pehmeää ja taipuisaa, joten sellaisenaan se ei kestäisi jokapäiväistä käyttöä koruna. Siksi kultaan seostetaan kovempia metalleja, kuten kuparia, hopeaa, sinkkiä ja palladiumia. Seostaminen lisää kestävyyttä, mahdollistaa eri värisävyt ja laskee hintaa. Seosmetallit määräävät myös kullan värin.

• Keltakulta on perinteisin sävy, jossa seoksena on kuparia ja hopeaa.
• Valkokulta saadaan seostamalla kultaa esimerkiksi palladiumilla, ja se pinnoitetaan usein rodiumilla kirkkaan valkoisen sävyn vuoksi.
• Punakulta eli ruusukulta saa lämpimän sävynsä korkeasta kuparipitoisuudesta.

Korun väri ei kerro sen pitoisuudesta. Sekä valko- että keltakulta voivat olla 585- tai 750-pitoisuutta. Ratkaisevaa arvon kannalta on aina pitoisuus, ei väri.

Miten pitoisuus vaikuttaa kullan arvoon?

Kultaesineen arvo lasketaan kertomalla sen paino pitoisuudella ja kullan grammahinnalla. Tämä tarkoittaa, että pitoisuus vaikuttaa arvoon suoraan. Otetaan esimerkki: kaksi samanpainoista 10 gramman sormusta, joista toinen on 585- ja toinen 750-kultaa. 585-sormus sisältää 5,85 grammaa puhdasta kultaa ja 750-sormus 7,5 grammaa. Saman painon huolimatta 750-sormus on lähes 30 prosenttia arvokkaampi.

Siksi eri pitoisuudet kannattaa erotella ja punnita erikseen ennen myyntiä. Laske oman esineesi arvo kullan hintalaskurilla, niin tiedät, mitä kullastasi kannattaa pyytää.

Mistä löydän korun pitoisuuden?

Pitoisuusleima on yleensä stanssattu korun huomaamattomaan kohtaan: sormuksen sisäpintaan, ketjun lukon lähelle tai korvakorun takaosaan. Leima voi olla pieni, joten suurennuslasi auttaa. Vanhoissa tai ulkomaisissa koruissa leima voi puuttua tai poiketa, jolloin pitoisuus on testattava. Lue lisää leimoista ja niiden tunnistamisesta oppaasta kultaleimat ja niiden tunnistaminen sekä kullan aitouden testaamisesta oppaasta onko kulta aitoa.