Onko kulta aitoa? Näin tunnistat aidon kullan

Aidon kullan tunnistaminen on tärkeää sekä ostaessa että myydessä, sillä kultaiselta näyttävä koru voi olla pelkkää pinnoitettua perusmetallia. Onneksi aitouden voi tarkistaa useilla tavoilla: leiman lukemisella, yksinkertaisilla kotitesteillä ja lopulta ammattilaisen tarkalla mittauksella. Tässä oppaassa käymme läpi luotettavat keinot selvittää, onko kultasi aitoa, ja kerromme rehellisesti, mitä eri menetelmillä voi ja ei voi todistaa.

Tarkista ensin leima

Helpoin ja nopein ensimmäinen askel on etsiä korusta pitoisuusleima. Suomalaisissa ja eurooppalaisissa koruissa leima on tavallisesti tuhannesosaleima, kuten 585 (14 karaattia) tai 750 (18 karaattia). Ulkomaisissa koruissa leima voi olla karaattimuodossa, esimerkiksi 14K tai 18K. Leima löytyy yleensä sormuksen sisäpinnalta, ketjun lukon läheltä tai korvakorun takaosasta, ja suurennuslasi helpottaa lukemista.

Leima on hyvä lähtökohta, mutta se ei yksin riitä todisteeksi. Leima voi olla kulunut, puuttua kokonaan tai olla väärennetty. Lisäksi merkinnät kuten GP, GF tai HGE kertovat, että esine on vain kullattu eikä umpikultaa. Käymme leimat yksityiskohtaisesti läpi oppaassa kultaleimat ja niiden tunnistaminen. Kun olet lukenut leiman, kannattaa varmistaa havainto vielä yhdellä tai useammalla testillä.

Turvalliset kotitestit

Seuraavat testit voi tehdä kotona ilman erikoisvälineitä tai vaarallisia aineita. Ne antavat viitteitä aitoudesta, mutta yksikään niistä ei ole täysin aukoton. Parhaan kuvan saat yhdistämällä useamman testin tuloksia.

Magneettitesti

Kulta ei ole magneettista, joten aito kulta ei tartu magneettiin. Vie vahva magneetti lähelle korua: jos koru vetäytyy magneettia kohti, sisällä on rautaa tai muuta magneettista metallia eikä esine ole umpikultaa. Huomaa kuitenkin, että moni kullattujen korujen perusmetalli, kuten kupari tai messinki, ei ole magneettista. Magneettiin tarttumaton koru ei siis vielä todista aitoutta, mutta tarttuva koru paljastaa väärennöksen melko varmasti.

Painon ja tiheyden arviointi

Kulta on poikkeuksellisen tiheä metalli: puhtaan kullan tiheys on noin 19,3 grammaa kuutiosenttimetriltä, mikä on huomattavasti enemmän kuin useimmilla muilla metalleilla. Siksi aito kulta tuntuu yllättävän painavalta kokoonsa nähden. Tarkemman tiheystestin voi tehdä kotona tarkalla vaa'alla ja vesiastialla mittaamalla, kuinka paljon esine syrjäyttää vettä, ja vertaamalla painoa tilavuuteen. Menetelmä ei ole täysin luotettava, koska jotkin metalliseokset jäljittelevät kullan tiheyttä ja koska jalokivet ja onttot rakenteet vääristävät tulosta.

Ihon värjäytyminen

Aito kulta ei reagoi ihon kanssa eikä jätä jälkiä. Jos koru jättää iholle vihreän tai mustan jäljen tai iho ärsyyntyy, kyse on todennäköisesti pinnoitetusta tai matalapitoisesta seoksesta, jossa kupari tai nikkeli reagoi hien kanssa. Tämä testi on epätarkka, sillä myös matalapitoinen mutta aito kulta voi joskus jättää lievän jäljen, joten sitä kannattaa käyttää vain suuntaa antavana vihjeenä.

Keramiikkatesti

Keramiikkatesti perustuu siihen, miten metalli jättää jäljen lasittamattomaan keramiikkaan. Hankaa korua varovasti karkean, lasittamattoman keramiikkalaatan pintaan. Aito kulta jättää kultaisen tai keltaisen juovan, kun taas väärennetty tai kullattu esine jättää mustan tai tummanharmaan jäljen. Testi voi naarmuttaa korua, joten sitä ei kannata tehdä arvokkaaseen tai pintaa näkyvältä kohdalta.

Testimenetelmät vertailussa

Eri testit kertovat eri asioita ja vaihtelevat sekä luotettavuudeltaan että riskeiltään. Alla oleva taulukko kokoaa yleisimmät menetelmät, jotta näet nopeasti, mitä kullakin voi selvittää ja kuinka luotettava se on. Muista, että kotitestit antavat vain viitteitä, kun taas ammattilaisen mittaus antaa varman tuloksen.

Kuten taulukosta näkyy, kotitestit kannattaa nähdä karkeana esiseulontana ja varata lopullinen varmistus ammattilaiselle. Etenkin happotesti ja keramiikkatesti naarmuttavat esinettä, joten niitä ei kannata tehdä itse arvokkaaseen koruun.

Ammattilaisen testit

Kotitestit antavat suuntaa, mutta varma tieto pitoisuudesta saadaan vasta ammattilaisen mittauksella. Kullanostajat ja kultasepät käyttävät menetelmiä, joita ei kannata yrittää kotona.

Happotesti

Happotestissä esineen pintaan tehdään pieni naarmu ja siihen tiputetaan eri vahvuisia happoliuoksia. Aito kulta ei reagoi sitä vastaavan vahvuiseen happoon, kun taas matalapitoinen seos tai väärennös liukenee tai muuttaa väriään. Eri karaattiluokille on omat happonsa, joten testillä voidaan myös arvioida pitoisuus. Happo on kuitenkin syövyttävää ja vaarallista iholle, ja testi vahingoittaa esinettä, joten se kuuluu ammattilaiselle.

Elektroninen ja röntgenmittaus

Tarkin ja samalla turvallisin menetelmä on XRF-spektrometri eli röntgenfluoresenssimittaus. Se analysoi metallin koostumuksen röntgensäteiden avulla rikkomatta esinettä, ja antaa tarkan pitoisuuden sekunneissa. Lisäksi käytetään elektronisia kullantestauslaitteita, jotka mittaavat metallin sähkönjohtavuutta. Nämä laitteet ovat kalliita ja vaativat osaamista, joten mittaus tehdään liikkeessä tai kullanostajalla. Hyvä uutinen on, että luotettava ostaja tekee testauksen yleensä maksutta osana arviota.

Tarkista aitous oikeassa järjestyksessä

Selkeä etenemisjärjestys säästää aikaa ja vähentää turhia naarmuja. Etene näin, niin saat luotettavan käsityksen ennen kuin viet esineen ammattilaiselle:

1. Etsi ja lue pitoisuusleima sekä mahdollinen nimileima. Kirjaa, mitä lukee.
2. Tee magneettitesti. Jos koru tarttuu magneettiin, kyseessä ei ole umpikulta.
3. Punnitse esine ja arvioi, tuntuuko se kokoonsa nähden painavalta.
4. Tarkista, kuluuko pinta tai jättääkö se iholle jälkiä päivittäisessä käytössä.
5. Jos epäilys jää, vie esine kullanostajalle tai kultasepälle tarkkaa mittausta varten.

Tämä järjestys etenee vaarattomista ja nopeista keinoista tarkempiin. Näin vältät esimerkiksi keramiikka- tai happotestin naarmut, jos jo magneettitesti tai leima paljastaa väärennöksen.

Vinkkejä kultaa ostaessa

Aitouden tunnistaminen on yhtä tärkeää ostaessa kuin myydessä. Kun ostat kultaa, etenkin käytettyä tai verkosta, kiinnitä huomiota seuraaviin asioihin:

• tarkista, että esineessä on selkeä pitoisuusleima ja mielellään myös nimileima,
• vertaa pyydettyä hintaa esineen kulta-arvoon, jonka voit laskea painon ja pitoisuuden perusteella,
• suhtaudu varauksella tarjouksiin, jotka ovat selvästi markkinahintaa halvempia,
• pyydä myyjältä tieto, onko esine umpikultaa vai kullattu, ja varmista se itse testillä,
• osta mieluiten luotettavalta liikkeeltä, joka antaa esineelle takuun pitoisuudesta.

Epäuskottavan halpa hinta on lähes aina merkki siitä, että esine ei ole sitä, mitä luvataan. Aidon kullan hinta seuraa maailmanmarkkinahintaa, jonka näet sivulta kullan hinta tänään.

Näin tunnistat kullatun ja väärennetyn kullan

Kullattu eli pinnoitettu esine on yleisin sekaannuksen aiheuttaja. Siinä on ohut kultakerros perusmetallin päällä, ja se voi näyttää aivan aidolta. Seuraavat merkit paljastavat pinnoitetun tai väärennetyn esineen:

• leima GP, GF, GE, GEP tai HGE taikka sana plated viittaa aina pinnoitteeseen,
• murtolukumerkintä kuten 1/20 14K tarkoittaa, että vain pieni osa painosta on kultaa,
• kultapinta kuluu pois käytössä ja alta paljastuu eri värinen perusmetalli,
• esine tuntuu kevyeltä kokoonsa nähden, koska perusmetalli on kultaa kevyempää,
• koru tarttuu magneettiin tai jättää iholle vihreän jäljen,
• hinta on epäuskottavan halpa luvattuun pitoisuuteen nähden.

Pinnoitetuilla esineillä ei ole romukullan arvoa, sillä kultaa on niissä häviävän vähän. Aitojen mutta matalapitoisten korujen, kuten 333- tai 375-kullan, kohdalla tilanne on toinen: niillä on todellinen kulta-arvo, vaikka se onkin grammaa kohden pieni.

Milloin kannattaa luottaa ammattilaiseen?

Kotitestit riittävät karkeaan arvioon, mutta seuraavissa tilanteissa kannattaa aina turvautua ammattilaiseen:

• esineellä on merkittävää rahallista arvoa tai tunnearvoa,
• leima puuttuu, on kulunut tai herättää epäilyksiä,
• kotitestit antavat ristiriitaisia tuloksia,
• olet myymässä kultaa etkä halua tyytyä arvaukseen,
• epäilet ostaneesi väärennöksen ja haluat varmistua.

Ammattilainen punnitsee esineen tarkasti ja mittaa pitoisuuden luotettavasti, jolloin saat varman tiedon arvosta ennen myyntipäätöstä. Lue lisää myyntiprosessista oppaasta kullan myyminen.

Aitous ja pitoisuus määräävät yhdessä arvon

Pelkkä aitouden toteaminen ei vielä kerro arvoa. Kullan arvo lasketaan kertomalla esineen paino sen pitoisuudella ja kullan ajantasaisella grammahinnalla. Tämä tarkoittaa, että sekä aitous että pitoisuus vaikuttavat lopputulokseen. Aito mutta matalapitoinen 333-koru on grammaa kohden selvästi vähäarvoisempi kuin yhtä painava 750-koru, ja täysin kullattu esine on romukullan kannalta arvoton riippumatta siitä, kuinka aidolta se näyttää.

Kun tiedät esineesi painon ja pitoisuuden, voit laskea sen arvon romukullan arvon laskurilla tai kullan hintalaskurilla. Pitoisuuden merkityksestä arvoon kerrotaan tarkemmin oppaassa kullan karaatit ja pitoisuudet.